Ketsuppi YES - muoti-ilmiöt NO

Aloitetaan NO-osastosta. Oli lankakaupassa etevä myyjä ja myi minulle sellaista "möhkölankaa". En edes tiedä, mitä se on, mutta siitä virkataan koreja. Oikein sisustuslehdestä ja virkkauskirjasta minulle näytettiin. Ja kun olin koria vailla niin ostin lankaa.

Ensinnäkin sen työstäminen oli tuskaa. Rakko peukalossa ja kynsinauhat tohjona virkkasin. Nipin napin vältyin jännetupentulehdukselta kun vaihdoin otetta...

Lankakin loppui kesken, vaikka kuinka yritin säästää viimeisellä kerroksella (eikä sen edes pitänyt olla viimeinen...)

Ja siis mitä tällä tekee???!!! Se on ihan lötkö, tolkuttoman painava ja vie tilaa. Minä en halua tätä. Ei pitäisi ikinä sortua muoti-ilmiöihin!

Voisikohan tuota lankaa käyttää johonkin muuhun? Hmmm.... pitääpä tehdä lisää kokeiluja.

Mutta oikeesti, jos joku haluaa tuollaisen "korin", niin multa saa edullisesti. Vaikka ilman sitä viimeistä kerrosta. (Vinkkinä erään keskustelupalstan jäsenille: tuo voisi olla hyvä kasan alusta...:-))

Sitten siihen YES-asiaan. Tykkään tehdä ketsupin itse. Kas näin: kasviksia, viinietikkaa, sokeria ja mausteita. Ja keitetään. Nam!

Yhdet mekot kiellon päälle

"Minähän en kertakäyttömekkoja ompele, niitä kun niin harvoin tarvitsee." Mutta nyt sitten kuitenkin ompelin, kun oli pieni tarve. Olisi me niillä keväisillä tyllihameillakin pärjätty serkkutytön rippijuhlat, mutta jostain iski inspiraatio. Kankaat löytyivät arkistolaatikosta - olin joskus ajatellut tekeväni jotain tilkkutyötä... No, kankaat sopivat loistavasti mekkoihin, ja mekoista tulikin ihanat. Ja taisivat tytötkin tykätä, vaikk'eivät mekkoihmisiä olekaan.

Valokuvamallit ovat nyt marjoja perkamassa, joten tyytykäämme henkarikuvaan:

Kädet ylös! Rahat tai henki!

Mikä tämäkin nyt oikein on? Tässä työ vielä puikoilla:

No paitahan se on - tässä sovitusnuken päällä. Lanka on Erisilkkiä (Fiinaneuleesta) ja koko työ painaa noin 150 g.

Päätin laittaa nurjan puolen päälle päin.

Nurinpäin oleva hiha toimii suunnilleen näin.

Vaikutteita Mizzie Morawezilta...

On muuten tosi ihana paita, kevyt ja lämmin. Mutta harva neulos voi olla käytössä vähän hankalaa ja herkkää. Pitäisiköhän tälle ommella säilytyspussi vanhasta silkkiyöpaidasta?

Ja pitää myöntää, että paitaa pitää vielä vähän tuunata. Langanpäitä on päättelemättä, siellä täällä on omituisia venyneitä silmukoita ja olkapäilläkin kummalliset reiät... Mutta jos tämä kuuluisi siihen samaan ryppy ja rähjä -osastoon, niin ehkä sen voi jättää noin.

Rumaa mutta hyvää

Olen muutamana vuonna kasvattanut härkäpapuja kasvimaalla. Nyt kätkin osan viimevuotisista pavuista perunan kaveriksi maahan, mutta niitä jäi yli vielä vaikka kuinka paljon. Tähän mennessä en ole keksinyt oiken hyvää reseptiä ja käyttötapaa härkäpavuille, mutta nyt keksin: tein niistä hummusta. Siitä tuli rumaa, mutta kaikin puolin hyvää. Siis maku on hyvä, ja ekologisuus ja terveellisyyskin kohdallaan. Ja jopa meidän tytöt syövät sitä. Tätä tehdään lisää!

200. postaus - Tanja K:n kunniaksi

Tanja K, kiitos kun luet ja kommentoit! Minun piti laittaa tähän toivomiasi sovituskuvia, mutta bloggerissa on joku vika, enkä millään saa kuvia oikean kokoisiksi. Yritän joskus myöhemmin uudestaan.

Tosiaan, tämä on 200. postaus mun blogihistorian aikana. Aihe ei ole kovin juhlava, mutta juhlavaksi sen tekee aktiivinen lukija. Ja tietysti kaikki lukijat, onhan niitä muitakin, Tanja vaan kommentoi aktiivisesti.

Ja sitten päivän akuutein aihe: LOMA! Se alkoi tänään (tai siis eilen, kun vasta nyt julkaisen tekstin). Tiedossa neljä viikkoa yhteistä aikaa tyttöjen kanssa. Ja osan ajasta mukana on myös mies. Suomen suvi on ihana! Nautinnollista suvea toivon kaikille lukijoille!

Virkattujen pikkujakkujen seuraksi

Lähtötilanne: pikkujakkuja tms. jotka tarvitsevat alleen jotain. Ja näitä "jotain" on tosi vähän. Siskon vanha äitiysmekko (hmmm, kummipoika täyttää jo 11) ja joku räjähtänyt toppi.

Ratkaisu: musta trikoomekko. Aina tekee mieli viritellä jotain erikoista, mutta nyt piti pysyä mahdollisimman standardissa, jotta yhdistäminen noihin jakkuihin onnistuu. Tein sitten vain tuollaisen lautalaskoksen.

Lopputulos: Tylsä mutta toivottavasti käyttökelpoinen...

Tajuan nyt että olisi pitänyt kuvata päällä. Mutta kesäyö ei ole niin valoisa, että valokuvaushommiin kannattaisi ruveta (sitä paitsi kuvaajat nukkuvat...)

Ryppy ja rähjä

Kangas taitaa olla verhokangasta, kun ostin sen sisustusliikkeestä. Mutta onko sillä väliä? Kangas on 100% pellavaa ja kestää pesua. Siitä tuli siis ryppyrähjä kesäpaita. Minä nyt kuvittelen että tuo ryppyrähjä on jotenkin tyylikästä...

Ai niin, arvatkaas miten ajattelin paitaa säilyttää vaatekaapissa? No näin: