lauantai 29. joulukuuta 2012

No onkos tullut kesä...?

Joulun ajoitus on surkea. Miksi joululahjat pitäisi tehdä ennen joulua, kun joulunpyhinä olisi aikaa tehdä vaikka mitä?
No, en nyt ole tehnyt "vaikka mitä", mutta jotain kuitenkin: kesäväriset yöpaidat...

...ja ällölällökaverit edellisille säärystimille.

Toi nukkekin taitaisi tarvita sukan...

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Tonttuilua

Joulunalusaika on ollut kiireistä ja täysin epäluovaa. Kai meille jonkinlaisen joulutunnelman kuitenkin olen onnistunut luomaan.

Pipareita (hups, enpäs ota meriittiä itselleni, tytöt leipoivat, tosin minä olin tehnyt taikinan):

Tonttulakkeja:

Jouluvaloja:

Joululahjoja (sekä isännälle että itselle):

"Kuule, kulta..."

Meidän perheen joulumotto: Paras juhla on arki ilman kiirettä. Parasta juhlaa toivotan kaikille lukijoillekin!

maanantai 10. joulukuuta 2012

Väsyneet sääret

Piti esitellä mustat housut, mutta sitten purinkin ne... Ehkä palaan asiaan kun olen saanut ne taas kursittua kokoon ja muokattua vähän istuvammiksi.

Sen sijaan peiton alta pilkistävät sääret, joita lämmittävät hätäaputöinä tehdyt säärystimet. Vietimme pitkän itsenäisyyspäiväviikonlopun mummolassa, ja olihan siellä ihan pakko olla jotain käsityötä. Vartti ennen junan lähtöä kaivoin esiin jämälankoja ja pakkasin mukaan. Olin kyllä vähän suunnitellut tekeväni tytöille säärystimet: jalkapalloharjoituksissa voivat joskus olla ihan paikallaan. Itse käytän työmatkakävelysäärystimiä, jotta lahkeet eivät kastu lumessa. Tytöt kävelevät "työmatkansa" haalareissa tai toppahousuissa, mutta voihan tuo lumisuojatarkoituskin olla joskus ajankohtainen tytöilläkin. Torireissulla vaikka...

Bongailepa siis säärystimiä Hakaniemen torilla!

maanantai 3. joulukuuta 2012

Puolikuukakku

Villatakkiin hävitin osan siitä kid-mohairista. Seuraksi laitoin vaaleanpunaista Nalle-lankaa. Taas tämä piti tehdä ilman ohjetta ihan vaan mutu-tuntumalla. Kaula-aukko jäi vähänsen liian isoksi, mutta pikku virkkaustempulla villatakin saa hyvin pysymään päällä. Eli villatakista tuli nätti, toimiva ja ihan mieluinen.

Viime talvena neuloin yhden vähän vastaavan villatakin. Tästä tuli nyt sitten kaveri viimetalviselle...
Vaikka meillä kaikki tykkäävät hyvästä ruuasta ja leivonnaisista, on meillä vähän toisistaan poikkeaviakin makuja. Minä ja toinen tyttö tykätään kuorrutuksesta porkkanakakun päällä, mutta mies ja toinen tyttö eivät. Siksi siis tein puolikuukakun. (Olisihan sen voinut nätimminkin tehdä - valokuvassa kun näkyy kaikki. Syömistä ja makua epätasainen kuorrutus ei haittaa.)

tiistai 20. marraskuuta 2012

Turkoosin pakkosyöttöä

Ostin Sampsukasta merino-interlockia - turkoosia tietenkin. Tarkoitukseni oli tehdä jo vähän lahjapaketteihin pantava. Sivutuotteena jämäpaloista syntyi sitten itsellekin lahja:

Mutta siis tytöille turkoosin pakkosyöttöä:

...

...lämpöiset trikoot.

Tämä ei ole pakkosyöttöä vaan ihanan lammaspadan ainekset. Punasipuli ja ruusukaali yhdessä ovat niin kauniita.

Lisätään vielä paprikaa. Nam!

torstai 1. marraskuuta 2012

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Moraalinen ongelma

Tässä ei ole vielä mitään moraalisesti arveluttavaa. Näitä paitoja tarvitaan, ja tämä on taas niin ihanan epävärinen.

Mutta sitten. Mikä tämä oikein on?

Avataan se yhdeltä taitteelta.

Epämääräinen läjä, mutta saumoja ristissä?

Puetaanpa se sovitusnuken päälle, niin saadaan parempi käsitys asiasta:

Ja tältä se näyttää minun päälläni.

Eikö olekin ihana? Tästä aion tehdä monta versiota, eri värejä, värejä sekoitellen, kääntöversio, neuloen insinöörimäisesti... Mutta hei, nyt seis!!! Eihän tässä ole mitään järkeä. Mihin näitä tarvitaan? Eikä niitä ainakaan tarvita tusinaa!

Tämä on siis se moraalinen ongelma tässä. Minua on ruvennut harmittamaan kaikenlainen turhuuksien tekeminen. Onhan se kivaa tehdä kaikkea ihanaa, mutta kun maailmassa on jo liikaa kaikkea toinen toistaan ihanampaa. Jotain järkeä on tehdä kierrätysmateriaaleista. Tai sitten tekeminen todelliseen tarpeeseen. Mutta tekeminen itselle, jotta saa keikistellä töissä ja (teko)vaatimattomana vastailla muille että "...itse tein". Näin pahaksi on siis päässyt moraalinen dilemma päävärkissäni. Ja tämä todella haittaa luovuutta ja harrastustani. Tekeminen tekemisen vuoksi ei tunnut enää mielekkäältä.

Itse asiassa moraali meinasi päästä jo niin pahaksi, että ajattelin purkaa tämän jakun ja virkata sen uudestaan paremmin istuvaksi. Näin ei kuluisi materiaaleja turhaan... Toistaiseksi on vielä järki voittanut, mutta jos en kohta saa jotain hyötyneuletta alulle, voin vielä toteuttaa tuon suunnitelman...

Tässä vielä lopuksi esine, josta idea tuohon omituiseen jakkuesineeseen tuli. Siis ostin oikein valmiiksitehdyn vaatteen: italialainen, kashmiria, upean värinen ja lämmin.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Onko harmaa väri?

Joskus kuukausia sitten ostin kankaan. Se oli aivan iiiihana college-kangas; ohuen ohut, pehmeä, laskeutuva, vähäsen kiiltoakin pinnassa. Mutta väri oli niin tylsä, ettei se inspiroinut mihinkään. Onko harmaa edes väri? Pitkään sitä kangasta hauduttelin ja ideoita kehittelin. Selvää oli että halusin siitä jotain itselleni, ja että sitä pitää jotenkin koristella. No, pitsipyörylöiden virkkaus riistäytyi käsistä, ja näin siinä sitten kävi:

torstai 18. lokakuuta 2012

Ikuisuusvirkkausta

Lankaa...

...inspiraatio...

...innostus!

Näin...

...vai näin?

Hyvältä näyttää...

...mutta onko tässä järkeä?

Mitä jos laittaisi vähän väriä...

...tai näitä värejä...

...vai, äh, kaikkia värejä?

Tehdään sittenkin poncho!

Ei mutta tämähän on kiva tekniikka. Vähän hankalaa, enkä oikein keksi, että minkälaisen kuvion teen. Mutta kun kerran on kiva tekniikka, niin pakko sitä on käyttää...

...pakko...

...???

PÖH! Sinne meni inspiraatio...

Jatketaanko ensi kesänä...?