sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Lapsuusmuisteloita

Marjuska blogissaan Väkerryksiä vastasi muistelohaasteeseen ja välitti sitten haasteen eteenpäin minulle. Olin jo kauhulla seurannut tämän kyselyn leviämistä ja pelännyt, että osuukohan se omalle kohdalle. Auts, nyt osui! No, ongelma on että minun lapsuuteni tahtoo olla musta aukko. Ensinnäkin siitä on ihan älyttömän kauan ja toiseksi maailma on muuttunut paljon ja luulen että minäkin olen muuttunut paljon. Mutta ehkä tämä muistelu tuo vähän valoa mustaan aukkoon ja ehkäpä musta aukko jopa lakkaa imemästä kaikkea energiaa itseensä... Täytyy vielä sanoa, että suurin osa vastauksista tulee kyllä teini-iän muistoista, ehkä joku ajatus yltää lapsuuteenkin asti.

No niin, nyt mennään:

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen, mikä sinusta tulee isona?
Tämä on ensimmäinen murheenkryynini. En ole koskaan tiennyt, mikä minusta tulee isona (enkä tiedä vieläkään). Luulen että olen joskus vastannut että opettaja, mutta vastasin niin koska en juuri muita ammatteja tiennyt. En varmaan edes oivaltanut, että olisin voinut vastata vanhempieni ammatin, maanviljelijän. No, eipä minusta maanviljelijääkään tullut - paitsi harrastusmielessä!

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?
Meille tuli Non Stop -sarjakuvalehti. Siinä oli Smurffeja ja Pikoa ja Fantasiota yms. Siinä oli myös Corto Maltese, josta en tykännyt yhtään. Suosikkisarjakuvani taisi kuitenkin olla Tintti.

3. Lempileikkejäsi?
Minulla on pikkusisko, joka on kolme vuotta minua nuorempi. Katkerana muistan, että minä olisin halunnut organisoida mitä mutkikkaampia seikkailu- tai sisäoppilaitosleikkejä, mutta pikkusisko ei innostunut ollenkaan.

4. Parhaat synttärisi ja miksi?
Synttäreistä en kyllä muista mitään. Ei niitä taidettu meillä juurikaan juhlia. Parhaiten muistan esim. mummuni 70-vuotissynttärit, kun laskin, montako autoa on pihassamme.

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?
Maaseudulla piti tietysti osallistua kaikenmaailman hiihtokilpailuihin ja niistä kertyi tolkuttomasti lusikoita. Siis jos joku ei tiedä, niin maalla oli tapana urheilukilpailuissa antaa palkinnoksi lusikoita (olivatkohan ne hopeaa, ei aavistustakaan). En ollut varsinaisesti hyvä urheilussa enkä sitä mitenkään harrastanut, mutta koulumatkat (2,5 km) kuljin polkupyörällä.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?
Teininä sitä tuli notkuttua Lallintalolla ja kuunneltua niin Sleepy Sleepersit kuin Teddy and the Tigersitkin (kyllä, olen niin vanha!). Mikään kevyen musiikin laji ei minua kuitenkaan koskaan erityisesti kiinnostanut. Olinhan pianotunneilla ja myöhemmin musiikkiopiston touhuissa tutustunut klassiseen musiikkiin.

7. Paras joululahjasi/muu lahja minkä olet saanut?
Tämä kuuluu samaan sarjaan tuon synttärijutun kanssa. Joululahjat olivat yleensä villasukkia ja vastaavaa (joo, meillä käsityöharrastus on siirtynyt sukupolvelta toiselle). En muista, milloin ja miten piano meille tuli. Ehkä voisin ajatella että se oli lahja minulle.

8. Mitä olisit elämässäsi halunnut tehdä, jota et vielä ole tehnyt?
Tässä viittaan ensimmäiseen kysymykseen. Ehkä olisinkin halunnut tulla joksikin, löytää oman kutsumukseni ja erityistaipumukseni. Toivottavasti vielä joskus löydän.

9. Lisää lapsuudenaikainen kuva
Tämä on ainut kuva joka minulla on kotona. Äitini asuu vielä lapsuudenkodissani ja siellä ovat kaikki valokuvat yms. muistot. Paniikki iskee kun ajattelen, että äitini ei enää kauaa voi asua siellä. Mitä sitten tapahtuu talolle ja muistoille?!


Nyt haluaisin välittää tämän haasteen Italiaan. Minulla on lukijoita ja tuttuja Italiassa - ja johan kaikki Suomessa ovat tähän vastanneet! Nyt haaste lähtee siis Ruostevillalle blogiin Ruostevilla e Laricio ja Angelalle blogiin Borsette fatte e mano. Angela e Ruostevilla, per piacere rispondete alle stesse domande! Ruostevilla puo sicuramente aiutare Angela nella traduzione...?! (Sono pigra?)


Lopuksi tarjoan inspiraatiokuvan aplikointia harrastaville lukijoille. Löysin kirjahyllyni alahyllyltä tämän kirjan. Siinä on kaikkea muutakin kiinnostavaa, mutta tuo kansikuvan kangas on todellakin aplikoitu. Minun pitää varmaan tutkia kirjahyllyäni lisää, sieltä saattaa löytyä muutakin mielenkiintoista...

torstai 18. marraskuuta 2010

Lahjaideoita

Elämäni ensimmäinen tutorial, s'il vous plait!

Eli ideoin heijastinpallon pikkujoululahjaksi (tai siis pikku-joululahjaksi) ja ajattelin nyt jakaa idean teidän kanssanne.

Hahtuvalankaa


keritään pikkukeriksi,


laitetaan pyykkipussiin


ja pesukoneeseen kuuteenkymppiin muun pyykin kanssa.


Kuivatellaan


ja ihastellaan syntyneitä huopapalleroita!


Otetaan heijastinlankaa (vai nauhaa, mitä se on?), virkkuukoukku, tukevaa lankaa tai nyöriä ja hakaneuloja.


Virkataan heijastinnauhasta huopapalleron ympärille "pussi". Tässä olen käyttänyt pitkiä pylväitä, yhtä hyvin voi virkata ketjusilmukkakaaria tai mitä koukku tahtoo tehdä.


Sopivassa vaiheessa huopapallero sujautetaan sisään


ja pussi virkataan umpeen. Tähän meni nauhaa noin viisi metriä.


Kiinnitetään nyöri ja hakaneula.


Kyllä näkyy!


THE END !

Sitten muita joululahjaideoita ja muita höpinöitä. Ostin taas Eurokankaasta kankaita. Nuo oikeanpuoleiset ovat uimapukukankaita ja niistä teen tytöille uudet uimapuvut. Viime kesänä uitiin käsipohjaa niin syvällä, että vatsakin otti pohjaan kiinni. Vanhat uimapuvut ovat sen lisäksi että ne ovat pieniä myös hyvin kuluneita.

Tuon vasemmanpuoleisen kankaan (puuvillalycraa kuvittelin...) ostin värien takia. Jotain paitoja tms. ajattelin tehdä. Älkää muut sortuko! Kankaassa on valtavasti jotakin kemikaaleja, se haisee järkyttävältä vielä pesun jälkeenkin.



Ja vielä kysymys kokeneille nettiostelijoille: Haluaisin tehdä koko meidän jengille pitkät kalsarit, siis oikeasti lämpimät ja housujen alla pidettävät. Joku on jostakin ostanut merinointerlockia tms. Antakaapa vinkkejä, mistä, millaista, millä hinnalla, kauanko toimitus kestää...! Kiitos!

Hyviä joululahjatalkoita kaikille!

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Talvi tulee - lapasia tarvitaan

Neuloin tytöille lapaset. Lanka oli taas sitä samaa jostakin tullutta purkulankaa. Ajattelin, että haluan lapasista mahdollisimman lämpimät, siksi päädyin tekemään kirjoneuletta kahdella värillä. Lisäksi resori on kaksikertainen. Yksi lapanen kyllä valmistui ihan vikkelään, mutta kun niitä piti tehdä neljä. Menipä siihen taas aikaa. Lopputulos kuitenkin korvaa vaivannäön. Raaskiiko näitä vaan lainkaan ruveta käyttämään? Ehkä aikaisintaan kun on pakkasta ja lunta.


Näitä neuloessani ehdotin tytöille että laitetaanko lapaset sitten joulupakettiin. Ei se kuulemma käy, kun ne eivät enää ole yllätys. Pitää siis keksiä muuta joululahjaa. Ja saattaa muuten olla että täällä ei vähään aikaan tulla näkemään uutta. Enhän voi joululahjoja etukäteen paljastaa. Joululahjasuunnitelmissa on heijastimia, patakintaita ja pannumyssyjä, pitkiä kalsareita ja kontrastina uimapukuja! Ja lisäksi leivottuja lahjoja kaukaisemmille sukulaisille.

Hyvää joulunalusaikaa ja joululahjatalkoita kaikille!

maanantai 15. marraskuuta 2010

Keltainen villatakki

Keltaisen villatakin installointi ja konfigurointi on saatettu loppuun. Neuleiden viimeistely ei ole kyllä mun hommaa. Ehkä se voisi hoitua sutjakasti, jos neule pitäisi äkkiä saada päälle, mutta tästä tuli taas sellainen "ihan kiva". Eli ei ole hoppua sen käytölle. Keväällä tuo keltainen lanka tuntui hyvältä idealta, mutta nyt en tiedä, minkä kanssa sitä pitäisin. En oikein keksi muuta kuin mustaa ja jostain syystä musta on poistunut mun vaatetusväritysmieltymyksistä. Villatakki on kuitenkin kaunis ja lämmin, kaipa sillekin jossain vaiheessa käyttöä löytyy.

Lanka on Aubelita Baby Merino Lace -lankaa Hakaniemen hallin Vihreästä vyyhdistä. Lanka on käsin värjättyä ja mitä ilmeisemmin käsin kehrättyäkin. Langanmenekin mitoitus meni ihan pieleen. Villatakki valmistui kolmesta vyyhdistä, mutta sitten viimeistelystä (virkkauksesta etulistan ympäri) jäi puuttumaan pari metriä. Arvoin pitkään että mitä teen: rupeanko purkamaan jostain päin vai ostanko lisää lankaa. Päätin sitten ostaa. Nyt minulla on tätä samaista lankaa lähes täysi vyyhti, ja sen lisäksi villatakissa on vähän liian pitkät ja leveät hihat. Jihuu, että meni nappiin!


Hihansuissa ja etulistassa on pudotussilmukoilla tehtyä pitsikuviota.



Kangasarvonta

Löysin hauskan arvonnan. Värikkäitä kankaita palkintona "ruotsinkielentaitoisille".

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Kukkaismeininkiä

I'm back! Viikko tiukkaa tenttiin lukua ja sen jälkeen viikko pikkupotilaiden hoitoa. Tenttiin lukiessa ei ehtinyt mitään käsillä näpertelemään, mutta pikkutoipilaiden kanssa saimme ideoitua hauskoja juttuja. Kas näin:

Ensinnäkin kukkapaita. Hankin suureellisesti sitä kaksipuolista liimakangasta, että saa reilusti tehtyä aplikointeja. Mutta sitten kehitänkin aplikointimallin, jossa ei voi käyttää liimakangasta. Tässä siis terälehdet ovat irti pohjakankaasta ja koholla. Ja kangas tietysti Eurokankaan palalaarista - kun ei täälläpäin muita kangaskauppoja ole ja kun en netistä osaa kankaita tilata...





Sitten varsinainen hippipaita. Tätä ideoimme yhdessä Iriksen kanssa. Hänestä auto oli tosi hyvä idea (autothan ovat tyttöjen juttuja (vaikka ei äiti autoista tykkääkään)...) ja kukkien piti olla mahdollisimman värikkäitä. Äiti aluksi vähän oudoksui designia, mutta hienohan siitä tuli.






Ja lopuksi miehelle huppari. Joku miehinen villitys on häneen iskenyt ja tavoitteena on marathon. Nyt on alkanut tiukka lenkkeily, ja lenkille hän halusi huparin, jossa on iPhonen mentävä povitasku. Ohjeistus oli muuten, että ei sen tarvitse musta tai tumman sininen olla. Näin hupparista tuli sitten vhreä. Tämä oli jotenkin tuskallinen toteuttaa. Joskus asiat vaan menevät hankaliksi, ja työn jälki tässä ei kestä lähempää tarkastelua. Lenkkivaatteeksi se lienee kuitenkin ihan paikallaan. Kangas muuten ei ole raidallista vaan kuva on otettu iltapäivällä kun aurinko paistoi sälekaihtimien takaa...




Hyvåä alkavaa viikkoa kaikille!