Toissajoulun lahjalupauksen lunastus

Toissajouluna tytöt saivat lahjakortit: lupaukset, että äiti ompelee yöpuvut ja kynäpenaalit tyttöjen toiveiden mukaan. Yöpuvut ommeltiin heti ja toinen tyttö sai penaalinsakin jotenkin siedettävissä aikarajoissa. Mutta toisen tytön ideat olivat vähän liian lennokkaita, emmekä oikein päässeet yksimielisyyteen toteutettavasta ratkaisusta. Tällä tytöllä on kyllä vähän designerin vikaa; ei tämä toteutettu pussukkakaan mitenkään pöllömpi ole:

 Kangas on muuten kierrätysmateriaalista tehtyä. Taito-shopeissa oli helmikuun ajan kampanja, jolloin sinne sai viedä vanhoja villa- ja muita neuleita. Näistä kierrätysmateriaaleista sitten tehdään tällaista oikein hyvin ompelu- ja askartelukäyttöön sopivaa huopaa. Tätä huopaa pitäisi kouluissakin käyttää sen "muovisen" askarteluhuovan sijaan!

 Saa muuten nähdä, että kestääkö tuo kam-neppari viisareiden kiinnityksenä. Ja viisarit on leikattu vanhasta pankkikirjan kannesta (eihän mitään voi heittää pois, kun käyttökohde voi löytyä yllättäen).

Tyttö otti itse valokuvat - sattuipa aurinkoinen päivä:-).

Marraskuu helmikuussa

Nyt tulee mustaa: kuvittelin, että tänään olisi ollut tarpeeksi valoa mustien töiden kuvaamiseen. Eipä se vieläkään kummoisesti onnistunut, mutta mennään näillä. On se ihmeellistä tuo valo ja valokuvaaminen kun vaatteesta ei meinaa saada kuvaa, mutta jokainen ryppy ja pölyhiukkanen näkyy. Huoh...

 

Ensin kuminauharypytetty paita. Tässä on inspiraationa ollut tuo kuvassa näkyvä rannekoru. Visioin, että olisin tehnyt paidan ohuen ohuesta villakrepistä. Mutta eipä sellaista kangasta taida enää löytyä. Kaikessa on keinokuitua, eikä taida enää kangaskauppiaskaan tietää, mitä olisi villakreppi. No, tämä on jotain villa-viskoosisekoitetrikoota. Laskeutuvaa kyllä ja mukavaa päällä. Mutta kalpeahko varjo visiosta. (Ehkäpä kuvan laatu sopii tähän fiilikseen.)

Sitten hautajaismekko. Tähän olen tyytyväinen: kädet ylös -hihat, hienot kaistaleet selässä, kangaskin toimii hyvin (tämäkin joku viskoosisekoitetrikoo). Toivottavasti tälle tulee muutakin käyttöä (muutakin kuin hautajaisia).

Ja lopuksi mustat housut. Visiona oli "vähän paremmat legginsit". Asia lienee niin että minun kannattaa unohtaa legginsit - sekä ompelijana että käyttäjänä. Nämä eivät ole hyvät:-(.

Tyttöjen hautajaismekot jäivät vielä kuvaamatta, kun tytöt eivät olleet valoisaan aikaan paikalla. Palaan niihin vielä.

Valoisampia aikoja kaikille!

Hautajaisten jälkeen

Olipa ankea syksy: oman pään kanssa on ollut paljon selvitettävää, työkuviot ahdistavia, käsitöiksi olen tehnyt vain mustaa, jota en pimeällä osaa valokuvata. Ja kaiken huippuna vielä läheisen kuolema ja hautajaiset.

 

Hautajaisista sain lisäsyyn ommella mustaa. Mustia mekkoja en ole vielä yrittänytkään kuvata, mutta takki ei ole täysmusta ja uskaltauduin kirkkaana pakkaspäivänä sitä kuvaamaan. Siis villakangastakki itselle hautajaisiin.

Toinen ei-musta käsityö pitkään aikaan on tämä violetti "villapaita". Kangasta oli niin niukasti, että paita on melko tyköistuva ja makuuni vähäsen liian lyhyt. Siksipä en kääntänyt helmaa vaan ompelin eri kankaasta kantin. Se on oikeastaan ihan hauska yksityiskohta.

Kunhan tästä valon määrä lisääntyy, niin ehkä saan kuvat paidasta, housuista ja kolmesta mustasta mekosta. Plus nyt työn alla olevista mustista askareista...

Kuin 70-luvun oloasu?

Hupparipuku kuin 70-luvun oloasu! Olen ollut vähän skeptinen näiden velourien (vai mikä tämän kankaan virallinen nimi on?) suhteen. Mutta kyllähän niistä ihanat oloasut saa. Muutama vuosi sitten tein miehelle, nyt saivat tytöt, kohta teen itsellenikin - ainakin hupparin ja varmaan myös olohousut.

Sisko oli saanut hupparin jo aikaisemmin, nyt tein vielä housut.

 Hyvä näissä on liikkua...

Farkunkorvikkeet

Tytöt eivät oikein tykkää pitää farkkuja tai muitakaan  kangashousuja. Trikoot tai colleget vain kelpaavat. Ostin oikein pehmoista ja joustavaa vakosamettia - nämä taitavat kelvata! Jihuu!

Ryhtiä tähän touhuun...!

Heinäkuu oli lomaa ja elokuussa alkoi taas työt. Ja tässä edelleen toivutaan töihinpaluun järkytyksestä... Heinäkuussa ehdin ompelemaan ja tekemään muita käsitöitä paljon, kuten täältäkin näkyi. Sitten loman lopuksi sairastimme vatsataudin koko perhe, ja kun sitten piti lähteä töihin, tuntui, että omaa aikaa ja ylimääräistä energiaa ei ollut ollenkaan. Pitkään aikaan käsityöpajasta ei syntynyt mitään. Ja sitten kun jotain vihdoin syntyi, en jaksanut kuvata. Tai jos jaksoin kuvata, en jaksanut ruveta kirjoittamaan postausta.

Mutta nyt pitänee ryhdistäytyä: Olen ostanut ison pinon kankaita, ja saanut töitä alulle, jotain jopa jo valmiiksi asti. Siksipä nyt postaan ne pari työtä, mitä elo-syyskuun aikana sain tehtyä. Sen jälkeen pääsenkin sitten esittelemään tuoreempaa satoa.

Eli kesäinen ja kevyt tunika jämäkankaista:

 Sekä omalle ompelutuolille saman kaltainen päällys kuin mitä tyttöjen tuolit saivat aikaisemmin:

Tuolit

Päästäkseni eroon tässä postauksessa esitetystä hökötyksestä, rupesin virkkaamaan tyttöjen tuoleille päällyksiä. Virkkasin siis sitä "möhkölankaa" puuvillaisten jämälankojen sisään. Kuvittelin, että olisin näin päässyt eroon siitä korihirvityksestä, mutta eipä se noista paljon pienentynyt. Pitää vielä virkata omankin tuolin päälle pehmuste. Mutta mihin sitten vielä? Pyöränsatulaan, WC-istuimeen, frisbeen päälle, muuta yhtä epätoivoista...?

 

http://ajatuksiajatekoja.blogspot.fi/2013/07/ketsuppi-yes-muoti-ilmiot-no.html