Peukkutumppu tai peukkumyssy tai peukunlämmitin... Emme ole keksineet hyvää nimeä, muuten keksintö on loistava! Meillä on siis ikuisuusongelmaksi paljastunut peukunimemistaipumus. Aina öisin peukku eksyy suuhun, erityisesti kylkimakuulla. Ja tietysti joskus päivälläkin, mutta silloin on aina joku aikuinen lähellä sanomassa. On kokeiltu pahanmakuiset aineet, laastarit, lapaset, lahjonta, uhkailu (jopa suun teippaaminen...). Ja mikään ei ole auttanut. Mutta nämäpä toimivat - ainakin toistaiseksi. Ainut ongelma on että solmu voi aueta tai sen voi saada itse auki. Mutta monena yönä tuppi on pysynyt paikallaan ja peukku pois suusta.
Turkoosi lanka loppui kesken, siksi siihen piti laittaa intia-nauhaa jatkoksi. Mutta kumpikin ratkaisu toimii yhtä hyvin.
Hauskaa vappua!
Kaikkea oot kehitelly! Tää on huippu keksintö!
VastaaPoista