torstai 15. heinäkuuta 2010

Helle inspiroi

Jostain syystä tämä käsittämätön helle inspiroi minua. Ideoita ja suunnitelmia on enemmän kuin uintiretkiltämme ehdin toteuttamaan. Mutta jotain valmistakin on syntynyt.

Ensinnäkin olen jatkanut samaa lankajämien hävitysteemaa. Tein ensin tytöille pikkulaukut. Eiväthän he niitä mihinkään tarvitse, mutta on kiva tehdä tytöille jotakin pientä. Ja laukuista tuli ihan hauskat.

Sen jälkeen päädyin tekemään itsellenikin pikkulaukun. Nyt kun taas tulee vietettyä aikaa leikkipuistossa, tällaista laukkua oikeasti kaipaa. Käsilaukkua ei viitsi mukana kantaa, mutta aina ei ole taskujakaan, mihin saisi avaimet ja puhelimen. Leikkipuistokäyttöön siis tämä pussukka on paikallaan.

Helle inspiroi myös tekemään helletoppeja. Ehdin ainakin yhden saamaan valmiiksi ennen kuin helteet loppuvat. Yksi toppi on vielä tekeillä. Saa nähdä, miten sen kanssa käy. Tämä keltainen toppikin kuuluu langanjämien tuhoamissarjaan. Tuo keltainen lanka on niitä samoja tuhoamislistalla olevia puuvillalankoja.
Ja sitten varsinainen hellehomma: hillonkeitto ei ole kyllä ihan fiksua näin kuumalla. Mutta minkäs teet, paras mansikka-aika on meneillään. Hilloissa on mansikan lisäksi joko raparperia tai vadelmaa. Vadelmat ja raparperit ovat omalta kasvimaalta, mutta mansikat ihan vaan marketin aulasta.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Sorprese - yllätyksiä

Iris sai uuden hatun pari viikkoa sitten. Nyt oli sitten Ineksen vuoro. Käytin mekkokankaan jämiä, samoja lankoja ja samaa ideaa. Hatusta tuli ihan älyttömän hieno!


Jo jonkin aikaa sovitusnuken päällä on ollut valmis musta pellavahame. Sen kuvaaminen ja esittely ei vaan ole innostanut. Ensinnäkin mustan hameen kuvaaminen on tosi vaikeaa. Ja toiseksi, en tiedä, mitä hameesta ajatella. Periaatteessa se on ihan hieno, mutta se olisi pitänyt tehdä vähän toisella tavalla. Lisäksi tämä kuuluu taas sarjaan "en tiedä milloin ja minkä kanssa tätä käyttäisin". No, joka tapauksessa tässä se on. Itse olen ottanut tuon kuvan, jossa hame on sovitusnuken päällä, mutta äsken puin hameen itselleni ja annoin kameran tytöille. Rajaus meni metsään, mutta ihan kelpo kuva muuten...





Angelalta tuli kaksi yllätyslahjaa, toinen virtuaalinen ja toinen ihan konkreettinen. Grazie Angela! Konkreettinen lahja tuli postissa, paketista löytyi neulatyyny:

Käytän tässä Angelan ottamaa kuvaa - minun kamerasta kun puuttuu makrotoiminto, eikä kuvaajankaan toiminnoissa ole kehumista... Minun neulatyynyni on tuo sinisävyinen. Ompelupisteessäni ei vaan ole mitään romanttista, eikä tämä neulatyyny tunnu oikein sopivan sinne. Taidan tehdä sillä jotakin aivan muuta, hmmm.
Ja sitten Angelan virtuaalinen yllätyslahja. Blogini sai Angelalta tunnustuksen onnenamuletin muodossa. Jotta se tuottaisi onnea, pitäisi se lähettää eteenpäin seitsemälle bloggaajalle. Minä aion kärsiä vastoinkäymisistä tulevaisuudessakin, enkä välitä tätä eteenpäin, koska:
1. runo voi kärsiä käännöksen käännöksestä
2. en oikein tiedä, kenelle sen lähettäisin
3. periaatteesta en välitä kiertokirjeitä eteenpäin
Jos ei tulevankaan vuoden aikana rupea työpaikkaa löytymään, tiedämme ainakin mistä se johtuu!

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Sukujuhlat tulossa

Sukujuhlat tulossa. Mitä tästä syntyy sukujuhlille?

Tytöille mekot! Kaapista löytyi sopiva pala farkkukangasta ja lankakorista ihanan värisiä jämälankoja. Käsityön ystäviin tutustumisen innoittamana päädyin kirjailuun. Tämä on kuitenkin hyvin kaukana siitä, mitä Käsityön ystävien ammattikäsityöläiset tekevät. Eli pistelin ketjupistoja paksulla langalla vähän sinne päin ja väriä fiiliksen mukaan vaihdellen. Ja seuraksi ketjusilmukkakukkasia.

Mekoista tuli hienot ja tytöille mieleiset kuten kuvasarjasta näkyy!







Itsekin ajattelin pukea farkkumekon.