Nyt on sitten vuodenvaihteesta ja yhdestä työpaikkahaastattelusta selvitty ja voitaneen palata normaaliin arkeen. Eli olen siis taas saanut vähän käsitöitä aikaiseksi.
Löysin Eurokankaasta mitä lie Armani-neulosta: onteloneulosta, jossa välissä on ohuen ohut vanu. Tavallaan tämä on siis "tikkitrikoota". Ja siitä syntyi tytöille housut. Pahimmat pakkaset taitavat nyt olla ohi, mutta ehkä lämpimät housut ovat mukavat myös loskakelissä. Ei tarvitse kosteussuojattujen haalarien alle pukea niin paksusti välivaatetta
Näihin täytynee vielä applikoida jotakin hauskaa tai keksiä jotain muuta. Kun housuissa on taskut sivusaumoissa eikä niissä ei ole selkeää etupuolen merkkiä, puetaan ne aina takaperin!
Ai niin ja isännälle lapaset.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kivoja! Suostuuko teillä isäntä pitämään käsin kudottuja tumppuja? Minä tein yhdet ja niitä on vissiin kerran kokeiltu... Minä olen housuihin (ja muihinkin vaatteisiin kun olen muistanut) laittanut "kokomerkkejä" sisäpuolelle taakse niin on helpompi pukea aina oikeinpäin. Varsinaisia kokomerkkejä ei ole vielä saanut aikaiseksi hankkia, mutta olen käyttänyt sellaista kiinnisilitettävää merkkausnauhaa, toimii mielestäni ihan hyvin sekin.
VastaaPoistaHei, Annika! Kiitos kommentistasi. Ennen kuin sain nämä lapaset valmiiksi, mun mies käytti mun punaisia itsetekemiä lapasia. Nämä kelpaavat oikein hyvin! Ja hän on muutenkin tottunut omatekoisiin vaatteisiin, on sen mallinen ettei oikein kaupasta löydä mitään.
VastaaPoistaHyvä kun muistutit, housuihin täytyykin lisätä nimikointilaput. Nehän auttavat myös oikeinpäin pukemisessa. Kokomerkkien kanssa en ole jaksanut minäkään turata...
mammamia come sono cresciute Ines e Iris!!!sono così belle che quasi quasi vengo anch'io in Finlandia a fare dei figli! xò......vuol dire allora che noi stiamo invecchiando?
VastaaPoista:-))