Tein lisää pikkupöksyjä. Eurokankaasta löytyi hauska norsukangas.
Nyt minua rupeaa erityisesti ottamaan päähän nämä minun valokuvat. Uskokaa pois, olen luova, käsityöni ovat hienoja, minulla on esteettistä silmää. Mutta en vaan osaa valokuvata enkä käsitellä kuvia! Uskottehan, jooko?
Ehkä minun pitäisi ryhdistäytyä ja jotenkin kehittää tätä taitoa. Mutta siinä vaiheessa kun olen saanut työn valmiiksi, ei minulta riitä enää intoa silittää, mallailla, vaellella etsimässä esteettisiä kuvauskulmia, säädellä aukkoja ja valotusaikoja (saatika viritellä valoja, taustakankaita, heijastavia pintoja...), maanitella, meikkailla ja kampailla malleja, muokkailla kuvia, lisäillä niihin tyylikkäitä ja hauskoja vesileimoja. Uh! Käsityöt on mun juttu - ja kirjoittaminenkin menettelee. (Hmmm, onkohan tämä sitä kun on norsuja pöksyissä (ei siis muurahaisia pöksyissä tai perhosia vatsassa), siis on liian laiska ja saamaton opiskelemaan uusia taitoja?)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Uskotaan tietysti.
VastaaPoistaJos osaa jo ommella ja kirjoittaa, niin se riittää tekemään mielenkiintoisen blogin. Se toinen tylsempi pää on minusta ne blogit, joissa on kiinnostavia ompeluja ja sitten niistä vaikka kuinka montahienoakin kuvaa eri kulmista, mutta eihän ne nyt rajattomasti mielenkiintoa tuo samaan vaatteeseen. Ja lapset on tietty söpöjä kuvissa, mutta jos heitä ei tunne muuten, niin ei niitä söpöjä kuvia jaksa monia katsella.