Jouluherkkuja

En vieläkään viitsi julkistaa joululahjoja. En usko, että kukaan lahjansaaja kävisi kurkkimassa, mutta saattaa olla että äiti itse surffatessaan paljastaa sopimattomia... Ja toisaalta suurin osa lahjoista on vielä kesken. Nyt on kyllä niin monta projektia menossa yhtä aikaa, että saa nähdä, mitä jouluksi valmistuu. Joo, ja kaikki projektit eivät ole edes joululahjoiksi tarkoitettuja.

Mutta siksipä ette nyt näe käsitöitä. Tai no, käsitöitä nämäkin:


Jo monena vuonna olen leiponut miehen sukulaisille englantilaisia hedelmäkakkuja. Hedelmät on marinoitu konjakissa.


Cantuccini eli biscotti di Prato. Siis mantelipipareita, jotka taidan kyllä syödä ihan itse. Hyvin ne kyllä sopisivat lahjoiksikin.


Mitä? Kuka täällä on käynyt!? No eikä, meillä oli vieraita ja saivat jälkiruoaksi karpalo-valkosuklaajuustokakkua, jossa piparipohja. Tämä on minunkin suurta herkkua.

Hyvää jatkoa vaan joulunodotukselle! On muuten tuokin termi. Kuka tässä kerkiää odottamaan. Saisi joulu tulla vähän hitaammin - ja vaikka sitten kestää kauemmin. Olisiko se sitä slow lifea?