Mutta sitten. Mikä tämä oikein on?
Avataan se yhdeltä taitteelta.
Epämääräinen läjä, mutta saumoja ristissä?
Puetaanpa se sovitusnuken päälle, niin saadaan parempi käsitys asiasta:
Ja tältä se näyttää minun päälläni.
Eikö olekin ihana? Tästä aion tehdä monta versiota, eri värejä, värejä sekoitellen, kääntöversio, neuloen insinöörimäisesti... Mutta hei, nyt seis!!! Eihän tässä ole mitään järkeä. Mihin näitä tarvitaan? Eikä niitä ainakaan tarvita tusinaa!
Tämä on siis se moraalinen ongelma tässä. Minua on ruvennut harmittamaan kaikenlainen turhuuksien tekeminen. Onhan se kivaa tehdä kaikkea ihanaa, mutta kun maailmassa on jo liikaa kaikkea toinen toistaan ihanampaa. Jotain järkeä on tehdä kierrätysmateriaaleista. Tai sitten tekeminen todelliseen tarpeeseen. Mutta tekeminen itselle, jotta saa keikistellä töissä ja (teko)vaatimattomana vastailla muille että "...itse tein". Näin pahaksi on siis päässyt moraalinen dilemma päävärkissäni. Ja tämä todella haittaa luovuutta ja harrastustani. Tekeminen tekemisen vuoksi ei tunnut enää mielekkäältä.
Itse asiassa moraali meinasi päästä jo niin pahaksi, että ajattelin purkaa tämän jakun ja virkata sen uudestaan paremmin istuvaksi. Näin ei kuluisi materiaaleja turhaan... Toistaiseksi on vielä järki voittanut, mutta jos en kohta saa jotain hyötyneuletta alulle, voin vielä toteuttaa tuon suunnitelman...
Tässä vielä lopuksi esine, josta idea tuohon omituiseen jakkuesineeseen tuli. Siis ostin oikein valmiiksitehdyn vaatteen: italialainen, kashmiria, upean värinen ja lämmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti