Olin ostanut Eurokankaasta palan villakangasta, joka ehdottomasti halusi päästä lepakkohihatakiksi. Eikä sitten kun tekemään. Näin se tapahtuu:
1. Kaivetaan kaavoituksen oppikirja ja muistiinpanot, viivottimet, mittanauhat ym. ym.
2. Lasketaan, mitataan, piirretään, tuskaillaan, hermostutaan, todetaan että ei onnistu - siis visioni toteuttaminen virallisia oppeja noudattaen
3. Heitetään kirjat ja teoriat nurkkaan.
4. Kutsutaan lapset paikalle (alle alakouluikäiset) ja annetaan heille punaiset kynät käteen
5. Levitetään kaavapaperi lattialle ja käydään makaamaan sen päälle
6. Lapset piirtävät ääriviivat
7. Ääriviivojen mukaan, vähäsen viivotinta ja mittanauhaa käyttäen, piirretään kaava
Kyllähän se näinkin onnistuu. En suosittele kovin istuvan vaatteen kaavoitusta tällä menetelmällä!
Jep, kaavoitus onnistui, mutta muita haasteita oli edessä. Totesin että kangaspala oli liian pieni - pitää säätää. Ensin pilkottiin kaavoja osiin. Sitten todettiin että tarvitaan jotain toista kangasta jatkoksi. Mutta ei se mitään, Eurokankaasta löytyi sitten mustaa villakangasta jatkoksi. Mutta kaiken tämän säheltämisen päätteeksi olin jo luopunut laadukkaasta toteutuksesta. Meni ompelukin sitten säätämiseksi ja säheltämiseksi.
Mutta kaikkien näiden vaiheiden jälkeen täytyy sanoa että takista tuli ihan hieno. Ei täydellinen mutta hieno. Näin haluaisin kannustaa kaikkia kaavoitus- ja muihin kokeiluihin. Näin saadaan luova lopputulos: eipä ole kellään muulla samanlaista.
Ja tässä siis valmis takki:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onpa hieno takki! Erikoinen. Ei tosiaan samanlaista ihan heti tule vastaan. :-)
VastaaPoistaPikkuhiljaa minäkin olen uskaltautunut kaavoja ainakin muuntelemaan jos ei ihan alusta asti piirtämään. Alkaa oppia sitäkin taiteenhaaraa. Vielä kun osaisi useampia kokoja muunnelluista kaavoista piirtää. Siinäpä seuraava opettelun aihe. :-)
Sulla onkin täällä paljon tapahtunut sitten viime käynnin. Kesä meni hyvin vähän blogeja selaten. :-)
No niin! Siis niin mieletön että! Tulee ihan nuoruus mieleen kun kuulee sanan lepakkohiha :D (vaikka nuoriahan tässä vielä ollaan..)
VastaaPoistaOltiin vuonna kirves ja miekka ostamassa mulle farkkutakkia, vanhemmat paasasi, että pitää olla tytölle kasvunvaraa ja kooksi Leviksen takkiin valittiin M. Köh, mä vielä toissa vuonna (ennen pojan odotusaikaa) käytin kokoa XS.. ja usko tai älä, se takki on tällä hetkellä käytössä isälläni.. :D
Kaapissa on myös toinen aarre: sinapinkeltainen (siis okra) R-Collection lepakkohiha anorakkihuppari, ja sitä ei kuulemma saa käyttää jos satun mieheni kanssa samaan aikaan ulos :D
Kylläpä kommentit ilahduttavat!
VastaaPoistaMarjuska, kokeilepa tehdä kaava niin että et välitä koosta. Ota lapsesta mitta ja säädä kaava sen perusteella sopivaksi. Kokomerkinnöistä viis.
Ja Tuulispää, aivan ihania tarinoita. Olenpa onnistunut erinomaisesti, jos saan lapsuusmuistoja heräämään. Ja täytyypä muistaa etten lähde minäkään miehesi kanssa ulos;-)