Ajatuksia työttömyydestä ja hiilineutraalista ruoasta

Jos nyt vihdoinkin saisi vähän "ajatuksia" kirjattua. Ensimmäiseksi ajattelun aihetta herättää työttömyys. Olen tällä hetkellä kotona vailla työtä, ja lapsetkin ovat päiväkodissa (mikäli ovat terveinä), joten voisi ajatella, että mulla on aikaa vaikka kuinka ja saan aikaiseksi vaikka mitä. Mutta näinhän ei asia ole. Minulle ei alkuunkaan sovi tällainen elämä. Jos ei ole aikatauluja ja lukujärjestyksiä, en saa mitään aikaiseksi. Ja kääntäen, jos minulla on paljon tekemistä, niin silloin syntyy valmistakin. Uskon siis, että jos olisin töissä, tämä blogikin päivittyisi paljon tiheämmin!

Työttömyyttä voisin pähkäillä ja surra pitkään ja monelta kannalta, mutta ehkä tämä foorumi ja tämä hetki ei ole oikea siihen. Ehkä palaan asiaan myöhemmin.

Sen sijaan voisin kirjoittaa ruoka-aiheesta. Muistelen vielä meidän Pyhäinpäivän ateriaa. Toinen meidän tytöistä oli kipeä ja pois päiväkodista ko. viikonloppua edeltävinä päivinä. En siis päässyt tekemään ruokaostoksia niin kuin olisin ne normaalisti tehnyt (Hakaniemeen...). Sen sijaan päädyin kaivelemaan pakastinta. Sieltä löytyikin sitten viimevuotinen hirvipaisti - perintömetsäpalstalta kaadettu. Paistin lisäksi söimme omalla kasvimaalla kasvaneita perunoita, sipuleita ja porkkanoita, rosmariinia - taisi siinä mennä vähän palsternakkaakin. Lisäksi oli vielä mummon saaresta poimimia suppilovahveroita. Jäinkin miettimään että ateria oli todella hiilineutraali. Taisi ruoan kypsennyksestä (hmm, pakastimen lisäksi) syntyä ainoat hiilidioksidipäästöt. Sitä paitsi ruoka oli älyttömän hyvää!

Kaatuukohan meidän metsäpalstalta tänä vuonna hirviä...?